maanantai 27. lokakuuta 2014

Uusia arvosteluja Ra.Ran hevosille

Lisää arvosteluja vaan pukkaa! Tässä on kahden oikein suloisen Ra.Ran hevosen arvostelut. Kuvia hepoista heidän kotisivuillaan.

Rajaportin Hellanlettas
Heti aluksi katsoinkin Suomenhevoseksi. Väri sallittu. Sukua oikein hyvin! Hyvin tammamaiset silmät ja kaunis pään muoto. Ompelujälki siisti, mutta vähän lättänä keskeltä. Korvat voisivat olla vähän sirommat ja pienemmät. Tummennokset ja merkit ovat tehty huolella ja jälki on todella siisti.
Kaiken kaikkiaan todella hyvännäköinen hevonen!
Kouluarvosana: 10- Hinta-arvio: 40-50€

Ra.Ra When life gives you lemons, make Lemonade
Hyvin kaunis New Forestin poni. Väri sallittu. Sukua voisi olla enemmän. Tummennokset kauniisti tehty ja silmät sekä sieraimet oikeilla paikoilla. Ompelujälki siisti, mutta hieman liian kurvikas leukaperä. Korvat oikeen kauniit ja sirot. Tummennokset ja värjäykset oikeen siistit ja huolella tehdyt. Ponilla kuitenkin hiukan liian kapea keskiosa..
Kaunis ja todella huolella tehty poni! 
Kouluarvosana: 10- Hinta-arvio: 40-50€

tiistai 21. lokakuuta 2014

Rikun ja Rockyn arvostelut

Pidän SKH-foorumilla keppihevosten arvostelu topicia. Sain sinne nyt ensimmäistä kertaa koskaan arvosteltavaksi kaksi hurmaavaa heposta jotka saan esitellä täällä blogissanikin! :) (näiden hevosten tallin sivuille tästä)

Reason To Live ox
Kuvista tunnistaa heti arabiksi. Pään muoto on kaunis sekä siitä tunnistaa heti oriksi ja kaula sopii siihen. Korvat ehkä hiukan liian pitkät. Silmät ja sieraimet oikeilla kohdilla. Valitettavasti Rikun väri ei ole sallittu Arabeilla. Ompelujälki siisti mutta keppiin kiinnitys voisi olla silmää miellyyttävämpi. Kangasvalinta kuitenkin hyvä. Täytetty niin että pintaan on jäänyt möykkyjä.
Kaiken kaikkiaan hieno ja ylväs Arabi!
Hinta-arvio: 20-25€ Kouluarvosana: 9-





Rafael's Rockwood
Harjan ja karvapeitteen perusteella tunnistaa Shetlanninponiksi. Väri on sallittu ja kangas muutenkin valittu hyvin. Kaula voisi olla lyhyempi ja pyöreämpi. Silmät ja sieraimet oikeilla paikoilla ja ne ovat kiinnitetty hyvin. Korvat myös todella kauniit. Rocky on täytetty hyvin eikä pintaan ole jäänyt merkkejä siitä. Jalostus sopii oikein hyvin tälle ponille.
Söpö pieni poni!
Hinta-arvio: 20-25€ kouluarvosana: 9+



Minulle tosiaan saa lähetellä arvosteltavaksi keppihevosia täällä!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Joeyn vinkit keppihevosten tekemiseen

Joey on varmasti monelle tuttu SKH-foorumin tilari topicistaan. Hän tekee uskomattoman hienoja keppihevosia tilauksesta keille vain. Mistä hän saa kaavansa? Miten hän teke yksityiskohdat? Sitä mekin ihmettelimme!



Kolmipalaiset keppihevoset teen aikalailla samalla tavalla kuin monet muutkin ompeluintoiset. Yhdistän kahdet sivukappaleet toisiinsa välikappaleen kautta. Näin ympäripyöreästi sanottuna.
Tarkempia ohjeita minusta ei saa irti edes kutittamalla.

Jos jaksaisin siivota ja tuskastua useammin, tekisin vaikka kaikki hevoset karvakankaista. Mutta koska olen laiska (ainakin ajoittain) ja mukavuudenhaluinen
ihminen, tykkään ehkä eniten siitä perus fleecestä. Se ei sotke, ottaa kivasti käskytetyt muodot vastaan ja on melko luotettavaa. Ostan kankaani yleensä
Eurokankaasta tai kavereilta. Netistäkin olen tilaillut jonnin verran ja tulevaisuudessa olisi tarkoitus tilata lisää.
Käytän kaikenkarvaisia lankoja, mitä eksoottisempia, sen parempi. Kiertelen monia kauppoja kivojen lankojen toivossa ja joskus niitä löytyy odottamattomista
paikoista, kuten lähetystorilta tai mummun ullakolta.

Kaavat teetän aivan itse. Välineinä leivinpaperi/paperi ja kynä. Voilá! Joskus kyllä omat taidot pistävät pään jyskyttämään, kun arabin kaavasta maailmaan
tupsahtaakin maailman lihavin shettis. Siinä saa hetken miettiä, että mitähän tekee väärin.


Keppievosesta oikean näköisen saa yksinkertaisesti muotoilemalla ne oikean hevosen mallin mukaan. Otan niistä mallia ja kokeilen myös omia muotoilumalleja itse. Kokeilemallahan sitä oppii ja mikäs sen parempi mallikuva kuin oikea hevonen!

Saan merkit ja muut kuviot käyttämällä erivärisiä kankaita. Simple as that.
Jos kuviot ovat laajan kirjavuuden luokkaa, ompelen ne upottaen, jolloin kuviointi täytyy ottaa huomioon jo hevosen kasaamisessa ja kaavoissa. Tummennokset kangastusseilla tuherran hitaasti ja huolellisesti.



Onko joskus tuntunut ettet mitenkään jaksaisi ommella muille keppareita? No myönnän, että kyllä. Huijarit sun muut ernestit saa usein vereni kiehumaan syystä jos toisesta. Kovassa paikassa kaiken stoppaaminen tuntuu aina
helpoimmalta vaihtoehdolta, mutta aina on vaan sinnikkäästi jaksettava kestää kaikki tuulettimeen lentäneet räkäpallot.
Sitten kun taas ajattelen niitä tunnollisia ja rehellisiä ihmisiä, jotka haluaisivat tilailla meikäläisen tuotoksia, ja sitä iloa mikä syntyy kun uunituore
hevonen on täysin - ellei ylikin - odotusten mukainen, sitä tunnetta ei vaan voita mikään. Teen tilareita juuri heitä varten, tietenkin taskurahan rinnalla :D

Pitäkää päänne kylminä myyntihommissa, lukekaa topat kunnolla (foorumilla, jotka siellä pyörivät), kunnioittakaa toisianne ja olkaa rehellisiä :)

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Haastattelu // Pumpuliaivot blogin Essi

Kaikki postauksen kuvat Essin blogista.
Ensimmäistä haastattelua blogiin, yes! Monet keppihevostelijat tuntevatkin varmasti blogin nimeltä Pumpuliaivot. Postauksissa kerrotaan 15 vuotiaan tytön keppihevoselämästä. Mukaan mahtuu kisoja, harjoituksia niinkuin myös varusteiden valmistamista. Löysin blogin sattumalta kauan sitten ja se on toiminut jonkinnäköisenä inspiraation lähteenä koko keppari harrastukseeni ja etenkin tähän blogiin. Mahtavaa että saan kertoa teilllekkin tästä!



Milloin aloitit keppistelyn ja miten päädyit siihen?
-Yksinkertaistan tarinaa vähän, mutta liikuin pikkutyttönä tallini.fi-sivustolla (joskus 2007-2008) ja löysin Iisantallin nettisivut. Siitä lähti innostus ostamaan ekat kauppakepparit.

Ovatko kaikki kepparisi aina olleet kolmipalaisia ja yhtä hienoja kuin nyt?

-Ei oo aina. On ollut sukkakeppareita sun muita kynäkeppareita.



Milloin aloitit kisaamisen ja miten harjoittelet niihin?
- 2010 ja en mä enää niihin harjottele, ellei "kisakaverit" oo yötä meillä tms. Vähän pienempänä oon harjotellut ihan hullunlailla kisoihin ja valmistautunut niihin viikkoja.

Onko sinulla koskaan ollut tunnetta "nyt tämä harrastus loppuu tähän"?
-Kyllä! Montakin kertaa, koska ei oo vaan ollut kiinnostusta käydä kisoissa tai kattomassa.

Miltä tuntuu harrastaa vielä 15 vuotiaana keppistelyä? Ja mitä kaverisi ajattelevat siitä?
-No ihan kivalta, kai (?). Huomaan monesti etten jaksa niin paljoa esim. hyppiä esteitä enää tai mennä koulua niin paljoa, mitä ennen menin. Kisojen tulokset on laskenu jokasesta luokasta saadusta ruusukkeesta tähän mitä blogissa kutsun "muistoruusukkeeksi." Joillekkin tositosi läheisille kavereille on ok ja muut kaverit onkin itse exkeppari- tai keppariharrastajia.




Luin yhden suosituimmista postauksistasi "keppihevoset ulkopuolisin silmin" ja minusta se oli todella hyvää tekstiä. Mikä sai sinut kirjoittamaan tämän? 
-Kaverin kanssa puhuttiin skypessä asioista, että mihin päin on kepparimaailma mennyt jne. ja siitä lähti tämä kirjoitus-sessio. :D

Tallillasi on kauniita keppihevosia. Oletko koskaan ajatellut tilareiden tekemistä?

-En. Tallissani on nyt suurimmaksi osaksi vain muitten tekemiä, enkä ole sen kummemmin saanut myytyä oma tekemiäni keppareita, joten en näe syytä aloittaa tekemään tilareita.

Mitä olet saanut keppistelyn myötä?
-PALJON kavereita! 2/3 osa ainoista kavereista on keppareitten kautta. Kotisivuja, askartelua sun muita juttuja oon tehnyt keppareille, jotka on auttanut mua todella paljon koulussa.


Kiitokset Essille!
~Ellu

lauantai 4. lokakuuta 2014

Tietoa minusta ja pientä infoa..

Olen 12-vuotias tyttö Etelä-Suomesta jolla on vieläkin hirveä hinku vaikuttaa keppistelijöiden maailmaan ja ajaa heidän asiaansa.
 Aloitin keppihevosharrastuksen vasta 7 vuotiaana kun muutimme isompaan asuntoon. Hevoset olivat aina mielessäni, joten ratsastuksen aloittaminen ei tuntunut hullulta idealta. Minulle luvattiin vain alkeiskurssi mutta tässä sitä ollaan jo monta vuotta takana.
 Törmäsin sitten yhtenä päivänä keppihevostelijaan kadulla eikä kauvaakaan kun olin jo itse tekemässä omaa sukkakepparia. Siitä jatkettiin huopakeppareihin ja kohta oltiin jo rakentamassa tallia parvekkeelle. Kaverit olivat täysin mukana ja monestikkin ratsastimme tunnilla oppimiamme asioita.
 Kuten kaikille harrastajille jossain kohtaa käy ja niinkuin minullekkin kävi, loppui tämä harrastus aikanaan. Kaikki kepparit myytiin eikä minulla ole enään yhtäkään tallella. Kuitenkin kesälomalla törmäsin taas uudelleen keppihevosiin, mutta tälläkertaa blogissa. Huomasin että eiväthän ne 7 vuotiaan tytön pollet niin huimia olleetkaan kuin silloin tuntui. Kolmipalaisia suuttomia, tilareita, kisoja, SM-kisat!! Miten en koskaan päässyt tähän maailmaan? Luin kuitenkin monesta blogista kuinka heitä ei arvosteta tai että heidän harrastuksen takia kiusataan. Moni oli tullut tätä kautta paljon vahvemmaksi tai vain kasvattanut arvostelun pelkoa.. Tuntuu surulliselta kuulla kuinka muut joutuvat kärsimään omasta MAHTAVASTA harrastuksestaan, jota minä ainakin todella kunnioitan. Itselläni on intoa ratsastaa keppihevosilla mutta ei valitettavasti aikaa. Jotain minun on pakko tehdä joten päätin auttaa tällätavoin.

Blogini tarkoitus on kerätä keppihevosharrastajien arjen palasia. Kisoja, ratsastusta, uusien hevosten matkaa pelkästä kepistä kauniiksi ratsuksi, miten meihin keppistelijöihin suhtaudutaan ja paljon muuta. Lisäksi annan arvosteluja juuri sinun hevosellesi jos niin haluat. Lähellä asuville saatan tarjota valmentautumisa mutta ne tuntuvat kaukaisilta tiukkaan aikatauluuni.

Toivottavasti saitte minusta ja tarkoituksestani jotain selvää. :)
~Ellu